Suomi lyhyesti
| Laki | Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 (hankintalaki), uudistettu lailla 519/2026 (voimassa 18. kesäkuuta 2026 alkaen) |
| Erityisalat | Laki 1398/2016, vain EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat |
| Ilmoitukset | Hilma (hankintailmoitukset.fi): maksuton; kaikki kansalliset ja EU-ilmoitukset |
| Missä tarjous jätetään | Useimmiten Cloudia / Tarjouspalvelu.fi; joskus Hankintasampo tai hankintayksikön oma järjestelmä |
| Kansalliset kynnysarvot | 60 000 euroa tavarat ja palvelut; 150 000 euroa rakennusurakat |
| Ulkomaiset tarjoajat | Ei kansalaisuusvaatimusta; EU-, ETA- ja GPA-maiden tarjoajilla on yhdenvertaiset oikeudet |
| Maksuaika | 30 päivää |
| Muutoksenhaku | Hankintaoikaisu ja valitus markkinaoikeuteen, molemmat 14 päivän kuluessa |
Kuka hankkii:
- Hansel on valtion yhteishankintayksikkö. Se kilpailuttaa puitejärjestelyjä ja dynaamisia hankintajärjestelmiä valtionhallinnolle ja yhdistymisen jälkeen myös kunnille.
- Alueelliset yhteishankintayksiköt kilpailuttavat lisäksi hankintoja hyvinvointialueille ja kaupungeille.
Hilma ensin: ilmoitusta ei saa julkaista muualla ennen kuin se on julkaistu Hilmassa.
Vuoden 2026 uudistus
Laki 519/2026 tuli voimaan 18. kesäkuuta 2026. Sitä ennen aloitettuihin hankintamenettelyihin sovelletaan vanhoja säännöksiä.
18. kesäkuuta 2026 alkaen:
- markkinakartoitus (tai vaihtoehtojen arviointi) on pakollinen yli 10 miljoonan euron hankinnoissa;
- hankintayksiköiden on julkaistava jälki-ilmoitukset myös kansallisista hankinnoista;
- kansallisia ilmoituksia voidaan julkaista myös muilla kielillä;
- uudet poissulkemisperusteet: törkeät kirjanpitorikokset, ympäristö- ja luonnonsuojelurikokset sekä ilmeiset turvallisuusriskit;
- alihankkija, jota koskee pakollinen poissulkemisperuste, on vaihdettava;
- tehottomuusseuraamus ja muut seuraamukset koskevat nyt myös kansallisia rakennusurakoita (150 000 eurosta alkaen).
1. lokakuuta 2026 alkaen:
- EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat on jaettava osiin (tai kilpailutettava osissa), ellei hankintayksikkö perustele muuta. Päätöksestä olla jakamatta hankintaa osiin voi nyt valittaa.
- Yhden tarjouksen sääntö. EU-kynnysarvot ylittävä avoin menettely, jossa saadaan vain yksi tarjous, on keskeytettävä ja järjestettävä uudelleen kerran. Poikkeuksia on: jos hankintayksikkö on tehnyt markkinakartoituksen, jakanut hankinnan osiin tai sillä on painava syy.
1. heinäkuuta 2027 alkaen: hankintayksiköt voivat käyttää sidosyksiköitä vain, jos ne omistavat niistä suoraan vähintään 10 %. Tämä siirtää enemmän hankintoja avoimille markkinoille.
Kynnysarvot ja menettelyt
Kansalliset kynnysarvot (ennallaan) ilman arvonlisäveroa. Niiden alapuolella hankintalakia ei sovelleta:
| Hankinta | Kynnysarvo |
|---|---|
| Tavarat, palvelut, suunnittelukilpailut | 60 000 euroa |
| Rakennusurakat | 150 000 euroa |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut | 400 000 euroa |
| Muut erityiset palvelut | 300 000 euroa |
| Käyttöoikeussopimukset | 500 000 euroa |
EU-kynnysarvot 1. tammikuuta 2026 alkaen:
| Hankinta | Kynnysarvo |
|---|---|
| Tavarat ja palvelut, valtion keskushallinto | 140 000 euroa |
| Tavarat ja palvelut, muut hankintayksiköt | 216 000 euroa |
| Rakennusurakat ja käyttöoikeussopimukset | 5 404 000 euroa |
| Erityisalat, tavarat ja palvelut | 432 000 euroa |
- EU-menettelyt:
- avoin menettely, rajoitettu menettely (vähintään 5 kutsuttua), neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely ja innovaatiokumppanuus;
- suorahankinta vain laissa luetelluilla perusteilla;
- puitejärjestelyt, dynaamiset hankintajärjestelmät, sähköiset huutokaupat ja sähköiset luettelot;
- avoimessa menettelyssä tarjousaika on vähintään 35 päivää (30, jos tarjoukset vastaanotetaan sähköisesti).
- Kansalliset menettelyt: hankintayksikkö suunnittelee menettelyn itse lain periaatteiden mukaisesti ja kuvaa sen ilmoituksessa.
- Arvo ja pilkkominen. Hankinnan arvo on enimmäismäärä, joka siitä maksetaan ilman arvonlisäveroa, optiot mukaan lukien. Keinotekoinen pilkkominen on kielletty.
Kuka voi tehdä tarjouksen
- Ei kansalaisuus- tai kotipaikkavaatimusta. Oikeutenne harjoittaa liiketoimintaa osoitetaan kotimaanne rekisteröinnillä, luvalla tai valaehtoisella vakuutuksella.
- Yhdenvertainen kohtelu. EU- ja ETA-maiden sekä WTO:n GPA-sopimukseen kuuluvien maiden tarjoajia on kohdeltava samoin ehdoin kuin suomalaisia. Tarjoajilla maista, joilla ei ole sopimusta EU:n kanssa, ei EU-tuomioistuimen Kolin-tuomion jälkeen ole täytäntöönpanokelpoista oikeutta osallistua; katsokaa miten EU:n ulkopuoliset yritykset voivat osallistua EU:n tarjouskilpailuihin.
- Kieli:
- tarjouspyynnössä on ilmoitettava tarjouksen kieli; laki ei määrää kieltä;
- useimmat tarjouspyynnöt ovat suomeksi tai ruotsiksi, ja osa hankintayksiköistä hyväksyy englannin, kun hankinta kiinnostaa kansainvälisesti;
- kesäkuusta 2026 alkaen ilmoituksia voidaan julkaista myös muilla kielillä, kunhan sitova kieliversio mainitaan.
- ESPD. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa ESPD (eurooppalainen yhteinen hankinta-asiakirja) on pakollinen alustava näyttö, ja se täytetään sähköisesti. Se koskee teitä, jokaista ryhmittymän jäsentä ja jokaista yritystä, jonka voimavaroihin tukeudutte. Kansallisissa hankinnoissa sovelletaan poissulkemis- ja soveltuvuussääntöjä, ellei hankintayksikkö toisin ilmoita.
- Selvitykset:
- kotimaanne rikosrekisteriotteet, enintään 12 kuukautta vanhoja, tai valaehtoinen vakuutus, jos otteita ei anneta;
- liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus saa olla enintään kaksinkertainen hankinnan arvoon nähden (osakohtaisesti), ellei korkeampaa vaatimusta perustella.
Kaikki asiakirjat vaihe vaiheelta. Kuka myöntää minkäkin todistuksen, kuka voi hankkia sen puolestanne, mitä se maksaa ja kauanko se on voimassa: Tarjouksen jokainen vaihe Suomessa.
Toimittaminen Suomessa: rekisteröinnit ja tilaajavastuulaki
-
Tilaajavastuulaki (laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä). Ennen vuokratyötä tai alihankintaa koskevan sopimuksen tekemistä Suomessa tilaajan on hankittava selvitykset, jotka ovat enintään 3 kuukautta vanhoja:
- kaupparekisteriote;
- tieto merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverorekisteriin;
- verovelkatodistus ja todistus eläkevakuutusten ottamisesta;
- sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot;
- selvitys työterveyshuollon järjestämisestä;
- rakennusalalla tapaturmavakuutus.
Ulkomaiset urakoitsijat toimittavat kotimaansa vastaavat asiakirjat. Lakia ei tietojen mukaan sovelleta alle 9 000 euron sopimuksiin eikä enintään 10 työpäivän vuokratyöhön.
-
Ennakkoperintärekisteri. Jos ette ole Suomen ennakkoperintärekisterissä, tilaajan on toimitettava maksuista ennakonpidätys, ellei teillä ole sopimusta varten lähdeverokorttia.
-
Arvonlisävero- ja työnantajarekisteröinti. Selvittäkää arvonlisäverorekisteröinti etukäteen. Jos teillä on Suomessa kiinteä toimipaikka ja työntekijöitä, liitytte myös työnantajarekisteriin.
-
Rakentaminen: työntekijät on merkittävä veronumerorekisteriin ennen töiden aloittamista.
-
Työehdot. Valtion hankinnoissa ja kaikkien hankintayksiköiden rakennusurakoissa edellytetään Suomessa tehtävältä työltä vähintään Suomen lain ja työehtosopimusten mukaisia vähimmäisehtoja.
Tarjouksen tekeminen vaihe vaiheelta
- Tarkistakaa arvo ja sovellettavat säännöt: EU-kynnysarvot ylittävä hankinta, kansallinen hankinta vai kynnysarvojen alittava hankinta.
- Etsikää ilmoitukset Hilmasta ja EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta TED:stä. Asettakaa hakuvahteja ja seuratkaa ennakkoilmoituksia.
- Avatkaa tarjouspyyntö siinä mainitussa järjestelmässä, tavallisesti Cloudia / Tarjouspalvelu.fi (ylläpitäjä Mercell). Rekisteröikää toimittajatili; maksuttomat käyttäjäpaikat rajattiin vuonna 2025 yhteen organisaatiota kohden, ja lisäpaikat ovat maksullisia. Tarjous on jätettävä tarjouspyynnössä nimettyä kanavaa käyttäen.
- Tarkistakaa kieltä koskeva ehto ja kysykää kysymys- ja vastausvaiheessa, hyväksytäänkö englanti. Jos vastaukset annetaan myöhemmin kuin 6 päivää ennen tarjousajan päättymistä, tarjousaikaa on pidennettävä.
- Laatikaa ESPD (EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat) ja hankkikaa kotimaanne selvitykset.
- Suunnitelkaa Suomen toimitusvaatimukset: tilaajavastuulain mukaiset selvitykset, ennakkoperintärekisteri tai lähdeverokortti, arvonlisävero sekä rakennusalalla veronumerorekisteri.
- Jättäkää tarjous ennen määräaikaa. Älkää lisätkö omia ehtojanne tai varaumia; tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset suljetaan pois. Merkitkää liikesalaisuudet, koska asiakirjat ovat muuten pääosin asianosaisten nähtävillä.
- Lukekaa hankintapäätös. Sen mukana tulevat valitusosoitus ja oikaisuohje.
- Allekirjoittakaa kirjallinen sopimus. Suomalainen julkinen hankintasopimus syntyy vasta erillisellä kirjallisella sopimuksella.
Vakuudet ja maksut
- Vakuuksista sovitaan sopimuksessa. Laki ei säädä pakollisesta tarjous- tai toteutusvakuudesta; hankintayksiköt voivat vaatia vastuuvakuutuksen.
- Rakennusurakat: sopimuksissa käytetään tavallisesti yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Niiden mukaan vakuus on noin 10 % urakkahinnasta rakentamisen aikana ja 2 % takuuaikana.
- Maksut: julkisten hankintayksiköiden on maksettava 30 päivän kuluessa laskusta. Enintään 60 päivää on sallittu vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu ja se on perusteltu, eivätkä tarkastukset saa viivästyttää maksua yli 30 päivän.
- Viivästyskorkoa ei voi sulkea pois eikä sopia lakisääteistä alemmaksi.
- Verkkolaskutus. Hankintayksiköiden on hyväksyttävä EN 16931 -standardin mukaiset verkkolaskut, ja ne voivat vaatia niitä.
Miten tarjoukset arvioidaan
- Perusperiaate: kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka ratkaistaan halvimman hinnan, edullisimpien kustannusten tai parhaan hinta-laatusuhteen perusteella.
- Pelkkä halvin hinta on perusteltava muissa kuin tavarahankinnoissa ja vuodesta 2026 alkaen myös sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä erityisissä palveluissa.
- Laatukriteerit voivat koskea sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja innovatiivisia näkökohtia, saavutettavuutta ja henkilöstön pätevyyttä. Painotukset on ilmoitettava, ja elinkaarikustannusten käyttö on sallittua. Hanselin kilpailutuksissa hinnan painoarvo on tyypillisesti ollut 40–70 %.
- Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset. Hankintayksikön on pyydettävä selvitys, ja sen on hylättävä tarjous, jonka alhainen hinta johtuu ympäristö-, sosiaali- tai työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyönnistä.
- Pk-yritykset hyötyvät uudesta pakollisesta osiin jakamisen säännöstä. Hankintoja voidaan myös varata työkeskuksille.
Muutoksenhaku päätökseen
- Hankintaoikaisu: pyytäkää hankintayksikköä korjaamaan päätöksensä 14 päivän kuluessa. Se ei keskeytä markkinaoikeuden valitusajan kulumista, joten tehkää tarvittaessa molemmat.
- Valitus markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun olette saaneet päätöksen ja valitusosoituksen. Ilmoittakaa valituksesta hankintayksikölle kirjallisesti viimeistään silloin, kun jätätte valituksen.
- Kaikista päätöksistä ei voi valittaa, esimerkiksi pelkistä valmistelevista toimista eikä halvimman hinnan valinnasta ainoaksi kriteeriksi.
- Puitejärjestelyn perusteella tehtävistä hankinnoista valittaminen edellyttää valituslupaa.
- Oikeudenkäyntimaksut (vuodesta 2025 alkaen) peritään lopputuloksesta riippumatta:
| Hankinnan arvo | Maksu |
|---|---|
| Alle 1 miljoona euroa | 2 440 euroa |
| Vähintään 1 miljoona euroa | 4 880 euroa |
| Vähintään 10 miljoonaa euroa | 7 300 euroa |
- Odotusaika ja täytäntöönpanokielto:
- odotusaika on 14 päivää EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja käyttöoikeussopimuksissa sekä 10 päivää puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien perusteella tehtävissä hankinnoissa;
- EU-kynnysarvojen alittavissa tavara-, palvelu- ja urakkahankinnoissa odotusaikaa ei ole;
- EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sopimusta ei saa allekirjoittaa, kun valitus on vireillä.
- Seuraamukset:
- päätöksen kumoaminen tai määräys korjata menettely;
- hyvitysmaksu, tavallisesti enintään 10 % hankinnan arvosta, tarjoajalle, jolla oli todellinen mahdollisuus voittaa;
- tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen.
Mikä muuttui vuosina 2025–2026
- 1. tammikuuta 2025: markkinaoikeuden maksut indeksoitiin (2 440 / 4 880 / 7 300 euroa).
- 2025: Cloudia otti käyttöön maksulliset premium-käyttäjäpaikat toimittajille, ja toimialajärjestö teki asiasta kantelun kilpailuviranomaiselle.
- 1. tammikuuta 2026: uudet EU-kynnysarvot (140 000 / 216 000 / 5 404 000 euroa).
- 18. kesäkuuta 2026: laki 519/2026 tuli voimaan: markkinakartoitus yli 10 miljoonan euron hankinnoissa, kansalliset jälki-ilmoitukset, monikieliset ilmoitukset, uudet poissulkemisperusteet ja seuraamusten laajentaminen kansallisiin rakennusurakoihin.
- 1. lokakuuta 2026: pakollinen osiin jakaminen ja yhden tarjouksen uudelleenkilpailutussääntö EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
- Tulossa 1. heinäkuuta 2027: sidosyksikköhankinta edellyttää vähintään 10 %:n omistusosuutta.
- Ennallaan: kansalliset kynnysarvot.
Avoimet suomalaiset tarjouskilpailut
Katsokaa myös miten EU:n ulkopuoliset yritykset voivat osallistua EU:n tarjouskilpailuihin ja miten osallistutaan EU:n julkisiin tarjouskilpailuihin TED:ssä.
Kysymykset
Voiko ulkomainen yritys osallistua suomalaisiin julkisiin tarjouskilpailuihin?
Kyllä. Hankintalaissa ei ole kansalaisuutta tai kotipaikkaa koskevaa vaatimusta, ja oikeutenne harjoittaa liiketoimintaa osoitetaan kotimaanne rekisteröinnillä. EU- ja ETA-maiden sekä WTO:n GPA-sopimukseen kuuluvien maiden tarjoajilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Tarjoajilla maista, joilla ei ole hankintoja koskevaa sopimusta EU:n kanssa, ei EU-tuomioistuimen Kolin-tuomion jälkeen ole täytäntöönpanokelpoista oikeutta osallistua; kukin hankintayksikkö päättää, hyväksyykö se heidät.
Onko tarjous jätettävä suomeksi?
Vain jos tarjouspyynnössä niin sanotaan: siinä on ilmoitettava tarjousten kieli tai kielet. Useimmat tarjouspyynnöt ovat suomeksi tai ruotsiksi. Kesäkuusta 2026 alkaen hankintayksiköt voivat julkaista ilmoituksia myös muilla kielillä, kunhan ne kertovat, mikä kieliversio on sitova. Kysykää tarjouskilpailun kysymys- ja vastausvaiheessa, hyväksytäänkö englanti.
Mitkä ovat Suomen hankintojen kynnysarvot vuonna 2026?
Kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa: tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut 60 000 euroa; rakennusurakat 150 000 euroa; sosiaali- ja terveyspalvelut 400 000 euroa; muut erityiset palvelut 300 000 euroa; käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa. Näiden alapuolella hankintalakia ei sovelleta. EU-menettelyjä sovelletaan tavaroihin ja palveluihin 140 000 eurosta (valtion keskushallinto) tai 216 000 eurosta (muut hankintayksiköt) alkaen ja rakennusurakoihin 5 404 000 eurosta alkaen.
Tarvitsenko suomalaisen yrityksen tai rekisteröintejä, jotta voin tehdä tarjouksen Suomessa?
Tarjouksen tekemiseen ei. Sopimuksen toteuttamiseen Suomessa tarvitsette yleensä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset (kotimaanne vastaavat asiakirjat hyväksytään), merkinnän Suomen ennakkoperintärekisteriin tai lähdeverokortin (muuten maksuista pidätetään veroa), tarvittaessa arvonlisäverorekisteröinnin sekä rakennusalalla työntekijöiden merkitsemisen veronumerorekisteriin ennen töiden aloittamista.
Kuinka nopeasti suomalaiset julkiset hankintayksiköt maksavat?
30 päivän kuluessa laskusta. Enintään 60 päivän maksuaika on sallittu vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu ja se on perusteltu. Viivästyskoron poissulkevat ehdot ovat mitättömiä, ja hankintayksiköt voivat vaatia verkkolaskuja eurooppalaisen EN 16931 -standardin mukaisesti.
Miten suomalaiseen hankintapäätökseen voi hakea muutosta?
Pyytäkää 14 päivän kuluessa hankintayksikköä korjaamaan päätöksensä (hankintaoikaisu) ja/tai valittakaa markkinaoikeuteen; hankintaoikaisuvaatimus ei keskeytä valitusajan kulumista. Oikeudenkäyntimaksu on 2 440 euroa, tai 4 880 euroa, kun hankinnan arvo on vähintään 1 miljoona euroa, ja 7 300 euroa, kun arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sopimusta ei saa allekirjoittaa, kun valituksenne on vireillä.
Lähteet
- Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 (Finlex)
- Muutoslaki 519/2026 (Suomen säädöskokoelma)
- Hilma: julkisten hankintojen ilmoitukset
- Hansel: näin teistä tulee toimittaja
- Verohallinto: ulkomaiset yritykset Suomessa
Tämä opas selittää säännöt selkokielellä; se ei ole oikeudellista neuvontaa. Hankintasäännöt muuttuvat, ja jokainen tarjouspyyntö asettaa omat ehtonsa – ne ovat aina ensisijaisia.
